Tiinampi

Olenpa välillä miettinyt sitäkin, et mikä on se mun genre. Aihe josta tykkään kirjottaa, jota rakastan. Ja olenkin sen kanssa aika kummallinen. Tykkään lukea rakkaus-seikkailu hömpötyksiä. Mitä ne nyt lienee viralliselta nimeltään. Mutta en ite haluais kirjottaa sellasta, mutta sitä se tuppaa kuitenki monesti olemaan. Toinen on sitten kauhu. En tykkää kattoa kauhua, lukea enkä muutenkaan olla kosketuksissa kauhun ja pelottavien asioiden kanssa, mutta silti, olen joskus eksynyt kauhun pariin. Nuorempana tuli katottua enemänkin, mutta nyt ei, ei, ei. Ja silti, tai siitä syystä, mun pää kehittelee pelottavia juttuja. En ole alkanu niitä kirjottamaan. En uskalla. En uskalla! Omia mielikuvituksen tuotoksia. Niinpä. Ja sellaset tv-sarjat ku C.S.I ja House, ne oli mun lemppareita. Vaan nykyään ei mitään rikoksiin liittyvää ja sairaalasarjatki on jo nounou. Mutta silti, ne on jääny taustalle pyörii ja sieltä sillontällän iltasaduksi tulee jotain, mikä mua pelottaa, omat tarinat. Vaan mikäpä...

Mulla on taas uus ajatus siitä mitä mää voisin tehä. tuossa aikasemmassa jutussa kirjoitinkin: "Ja se vielä, piilottelen tätä ajatusta, mutta se haluaa pyrkiä esille. koska sivujuonteita on helpompaa keksiä ja telkkari vie mennessään, ni olisko vähä mahtavaa ku pääsis mukaan johonki leffa/tv-sarja hommeleihin!!!!! HULLUA! HULLUA! Mutta miten siistiä se olis ♥ sekopäistä, mutta aika kivaa..." Tuota oon nyt koko illan miettiny. Mitä jos pääsiski jotenki mukaan. Käsikirjottaa, tai hääräilemään taustajoukoissa. Olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa? Miksi mää en keksiny tätä sillon teininä? Yläasteen jälkeen ja lähteny opiskelee? Miksi en keksiy? Ku mää lähin ouluun ja opiskelin kokiksi. Eipä käyny tämmönen mielessä ollenkaan. Tokikaan eihän se nyt vieläkään mahotonta ole, mutta ehkä vaikeempaa. Mistä mää alotan ja mitä mää teen? Ja oonko mää menettäny järkeni? NIIN... Näen ne elokuvana. Ja ne on hankala kirjottaa, ja salaa (itseltänikin) olen miettiny, että mää oli...

Mitenkäs tämän pohdinnan alottaisi? Olen miettinyt, kauan ja en niinkään kauaa. Olen suunnitellut ja haaveillut. Halusin kirjoittaa kirjan. Koska... kirjathan on ihan jees. Mutta tähän mennessä, mitä näitä vuosia nyt on kulunut, olen huomannut, että mun kirjottamiset jää novellipituuteen.. lyhyemmäksikkin. Osasta mun tarinoita on sanottu, että täähän olis melekeen valmis kirja, kuhan vaan täytät, lisäät ja ”maalaat” maisemat ym. Kuha vaan maalailee ja sillee. Siinä huomasin, että ei ainakaan ihan vähään kummaan multa koko pitkää kirjaa tule. Huomasin, että se on ehkä vielä liian ”tylsää” ja työlästä mulle. Ne ympäristöt, maisemat jne. Jep. Novellit ja runot. Hyvä, että edes tunnen ko. aiheita. Mutta ne sopii mulle tällä hetkellä paremmin, jotenka: novellikokoelma? Voisi olla mahdollinen! Uskallanko? Onko musta siihen? Onko mun tarinoista siihen? Ei! En tiiä. Voe helevata, helevata! No mutta tällä palolla olen saanut yhen tarinan lisää valmiiksi, yhden uuden aloitettua ja kolma...