Tiinampi

Nyt kun lumet on sulanu ja muutama hellepäiväkin on takana niin aloin muistelemaan kylmää maaliskuun tiistaita kun oli hieman erikoinen päivä. Samalla mietin aikaisempaa otsikointiani Hiljaisuus rikottu. No sanonpa, että silloin rikoin hiljaisuuden... Mää oon ujon puoleinen, en tykkää olla esillä, ei haittaa vaikka oleilen sivustalla, Enkä tykkää olla juhlien keskipisteenä. No ok, lähipiirin ja ystävien kesken eri asia..! Mutta mitä oon nyt sitte teheny, että olen rikkonut hiljaisuuden. Oman hiljaisuuteni. Maaliskuun lopulla oli yks jännittävimpiä päiviä joita on ollut! Viime hetkillä tuntui, että se on pakko perua! Mitä ihmettä mun päässä liikkui kun suostuin ystäväni Kirsi-Marian ehotuksiin ja ajatuksiin fantasiakuvauksista! Että minä kuvattavana... Kiiki vastasi kysymykseeni hauskasti, mutta hyvin ja mietin kerran vielä uudelleen. Enhän se ole minä kuvattavana vaan valkoinen Seelie-keiju. No niiin. ommmmmmmm sisäinen keiju... ommmmmm seeelie..  Kädet täristen ja hioten