Tarina alkaa Minnasta
Minna yrittää avata silmiään, mutta luomet tuntuvat kamalan raskailta. sinnikäs piippus ärsyttää korvia ja hän yrittää huitaista herätyskelloa kiinni, muttei löydä sitä. Piippaus jatkuu tasaisena, Minna tuntee kieppuvansa, rintaa painaa ja olo on kummallinen. Hän liikauttaa kättään uudelleen löytääkseen kellon, mutta se liikkuu huonosti. Hiljalleen kipu valtaa hänen kehonsa, ei ole sellaista kohtaa johon ei sattuisi. Minna yrittää huutaa, mutta huuto on vain vinkaisu. Hän huutaa uudelleen. “Minna! Minna! Ei mitään hätää, sää oot sairaalassa. Olit aika pahassa kolarissa.” Jenny nousee tuoliltaan ja silitti Minnan poskea varoen ja hälyttää hoitajan paikalle. Minna yrittää sanoa jotakin, vaan ääntä ei kuulu, hoitaja antaa hieman vettä suuhun ja Minna yrittää uudelleen. “Sattuu.” Hoitaja lisää lääkettä ja lääkäri saapuu myös paikalle. Jenny istuu takaisin tuolilleen ja sulkee silmänsä, kaikki tuo piippaus, lääkärit, sairaalan haju, palauttivat Jennyn mieleen Mikan. Mutta nyt ei olisi a