release me

ajatusten virtaa vain, ei sen kummempaa.
päästä irti ja anna mennä.
release the kraken!
pyykkikone hurisee vieressä ja yritän saada kiinni ajatuksista.
haluan olla luova ja vapaa, mutta jokin kahlitsee.
en osaa päästää irti.
release the kraken.
ajattelen aina, tai ainakin monesti, että haluan tehdä paljon ja kaikenlaista.
en vain tiedä mistä aloittaa. mitä tehdä.
uskallanko päästää irti ja kuka se on minussa joka pidättelee?
minä itse?
kaksoseni?
piru olallani?
olen kaksi yhdessä.
haluan ja en halua.
en uskalla.

mutta nyt minä seison tässä,
pesuhuoneessa, läppäri pyykkitelineen päällä.
pyykkikone hurisee ja annan sormieni naputella näppäimillä.
opettelen päästämään irti.
opettelen antaa sormieni juosta näppäimistöllä ja kirjoittaa mitä minulla on sanottavaa.
sillä sanottavaa minulla on.
totta ja tarua.
sekoitusta menneestä, nykyisestä ja tulevasta.
haaveita, taivasteluja.
kaukaisia ajatuksia, kummallisia kiemuroita.
minun mietteitäni.
outoja, eksyneitä.
kotoisia ja täysin tiedostettuja.

minä opettelen.
haluaisin kirjoittaa joskus selkäpiitä karmivaa kauhua.
haluan kirjoittaa kaikki näkemäni kauhuelokuvat pois muististani.
niitä ei ole montaa, mutta mielessäni ne ovat muuntuneet miljooniksi.
haluan kirjoittaa lälläriromantiikkaa.
haluan kirjoittaa mielisairauksista, haluan kirjoittaa sydäntä raastavaa ikävää.
haluan kirjoittaa muistoja, sinusta, teistä, joita ei enää täällä ole.
haluan, että lapseni muistavat teidät sellaisina kuin olitte.
kirjoitan myös teistä, jotka vielä olette täällä.
kirjoitan mummulasta, pappalasta, lapsuuteni kesistä, kotiseuduistani.
parhaista leikkipaikoista, piilopaikoista.
paljon kaikesta.
totuudessa ja tarussa.
ne tulevat sekoittumaan tarinoihin. haaveiluihin ja satuihin.

release the kraken.
release me.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taivastelija

Kun ajatus katoaa

Musiikin viemää