ajatus jota ei uskalla itellekkää myöntää

-
Mulla on taas uus ajatus siitä mitä mää voisin tehä.
tuossa aikasemmassa jutussa kirjoitinkin:
"Ja se vielä, piilottelen tätä ajatusta, mutta se haluaa pyrkiä esille. koska sivujuonteita on helpompaa keksiä ja telkkari vie mennessään, ni olisko vähä mahtavaa ku pääsis mukaan johonki leffa/tv-sarja hommeleihin!!!!! HULLUA! HULLUA! Mutta miten siistiä se olis ♥
sekopäistä, mutta aika kivaa..."
Tuota oon nyt koko illan miettiny. Mitä jos pääsiski jotenki mukaan. Käsikirjottaa, tai hääräilemään taustajoukoissa. Olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa? Miksi mää en keksiny tätä sillon teininä? Yläasteen jälkeen ja lähteny opiskelee? Miksi en keksiy? Ku mää lähin ouluun ja opiskelin kokiksi. Eipä käyny tämmönen mielessä ollenkaan. Tokikaan eihän se nyt vieläkään mahotonta ole, mutta ehkä vaikeempaa.
Mistä mää alotan ja mitä mää teen? Ja oonko mää menettäny järkeni?
NIIN... Näen ne elokuvana. Ja ne on hankala kirjottaa, ja salaa (itseltänikin) olen miettiny, että mää olisin varmaa hyvä elokuvien ja tv-sarjojen parissa. toki nekin kirjotetaan eka.
arg
siksi mun täytyy kai kans yrittää kirjottaa paljon, niin paljon ku mahollista.
mahtavaa saada illasta tämmösiä ajatuksia. vaikka enpä mää keskellä päivääkään osais/uskaltais mitää tehä. kirjottelisin vaan menemään, haaveilisin ja hupshei olen jo aikani elänyt ja kirjottanut enkä mitään virallista saanut aikaan... tällä saralla.. joten...

tuntuu myös tosi tyhmältä sanoa tämä. koska mun ajatusmaailma on sitä luokkaa, ettei musta ole. miten minä muka. en mä voi.
Mutta entä jos voin! entä jos mä olisin se uudenlainen, uudenaikainen. entä jos musta olis siihen? entä jos, kun mää opettelisin, pääsisin mukaan ja näkisin miten toimia. olisko vähä hienoa jos joskus vois katella telkkarista jotain, jonka mä olen kirjoittanut? tai ollut mukana suunnittelemassa?
nyt tuntuu, että mun ajatukset lentää liian korkealle. mutta eikö joskus pidäkkin?

mutta miten edetä, edelleen se on yksi niistä monista kysymyksistä...
kirjoittamalla? opettelemalla kirjoittamaan.  ja mutta voi hitto vie!
pikkupirut ja möröt on tiellä.

tämmöset ajatukset vielä tälle iltaa. huomenna luultavasti nauran tälle.
mutta miksi ei.
ajatuksia, suunnitelmia.
heitänpä vain ilmoille.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taivastelija

-
 Hei. Asiaa avaruudesta ja tähdistä. Aihe on kiinnostellut jonkin aikaa, en oo sitä paljoa lukenu / opiskellu, kuhan vaan olen taivastellut. Ihaillut pimeässä syksyssä ja talvessa tähtitaivasta. Meijän pihalta niitä ihan kivasti näkyy, mökiltä vähän enemmän, mutta lapsuuden mökillä, ihan täystaivas tähtiä ja linnunrata. Viime vuoden puolella eksyin Oulun yliopiston nettisivuille ja sieltä löysin aloittelioille ilmaisen kurssin tähtitieteen saloihin. Olin innoissani! Aivan fiiliksissä ja ilmottauduin siltä istumalta.  Hahaa! Olen kahden lapsen ja koiran pojan äiti, naimisissa JA opisekelen lähihoitajaksi oppisopimuksella. Siihen aattelin sitten ottaa vielä vähän kevyttä harrastetta sivuun. No mitäpä luulette kuinka kävi. Keskenhän se jäi. Kurssi oli aloittelijoille ja mää putosin melko nopeesti kärryiltä, meni yli hilseen ja melko korkeelta. Lukemista oli paljon ja mun lukeminen muutenkin on sellasta luen kolme lausetta, eikä mitään jääny päähän. Myös pikkuinen syyllisyys painoi sitä to
Lue lisää

Kun ajatus katoaa

-
tässä istuessani terassilla kahvikupposen kera, mietin... tosin ehin jo unohtaa sen mitä alunperin mietin. Selasin instaa ja sieltä se joku ajatus tuli, mutta koska kännykässäni oli blogger hukassa... kröhm, kyllä, se oli hukassa. Niin unohtui sitten mietintäni. No mutta hei kyllä se vielä tulee. Mietitään ensin hieman mun nilkkoja. Oltiin eilen mökillä ja asennettiin sinne portti. Soratielle metsän keskelle. Pienen metsää ei ole siinä kohtaa paljoa, mutta sen verran että suojaa tuulelta ja näköjään on sääskien suosiossa... ja siis kerpele! Oon kuullu että Lapissa on PALJON sääskiä, vaan oon aina ajatellu että ehkä on vähän lapinlisää.. no siinä pidellessäni liikkumatta aitaa, pienesti kiljuen, huultani purren, totesin, että kyllä taisivat ihan totta puhua. Mökkimme ei ole lähelläkään Lappia, mutta sääskiä oli PALJON! Ja luultavasti Lapissa on enemmän, pelkäänpä, että siellä on vieläkin enemmän. Tyhmä, ajattelematon kun olin, minulla on polvihousut, caprit mitkälie, joten jalat oli ai
Lue lisää

Musiikin viemää

-
Apulannan biisissä Valot pimeyksien reunoilla sanotaan "Älä usko lauluihin, ne tekee susta haaveilijan..."jne. Niin, olen miettinyt, pohtinut ja jos lauluihin ei ole uskomista niin ei myöskään tähän biisiin. Mutta tottakin. Oon ollu viime viikon aivan musiikin vietävänä, vallassa... Tähän maahan, tähän aikaan ja todellisuuteen on hetkittäin vaikeaa tiputtautua.. Radio Nova on vaihtunut loman jälkeen Citylle ja harmittaa kyllä. Akia ja Minnaa on ikävä, mutta Cityllä on vaan niin paljon parempaa musiikkia!! En kestä. Mielikuvitus laukkaa nykyään enemmän musiikin puolella ku kirjoissa tai tarinoissa.. Tarinoita toki siis tulee, mutta ei mitään kirjotettavaa... Korvamatona on mukavasti sekotettuna ZZ Topin Tush, Def Leppardin Pour some sugar on me ja Mötley cruen Kickstart my heart. Mukava sekametelisoppa❣ 70 ja 80-luvun rokki on vieny nyt ihan mennessään, kun viime viikolla listalta löytyi OneRepublic, 5 seconds of summer, Ed Sheeran... Unohtamatta ollenkaan  Seven devils ..
Lue lisää