uutta tarinaa

-


Mulla on taas uus tarina työn alla. Eilen se pirulainen, taas, alko tuleen töissä. Nyt poikkeuksena jonkin verran kirjottelin sitä töissä ylös, jotta kotona muistan jotakin. Ja se oli hyvä, mun päässä. Mää nään sen ja ne muutki tarinat, elokuvana mun päässä. Mutta sitte mitä tapahtuu ku se pitäs kirjottaa. No siitähän ei tule mitään. Töks töks ja töktök. Sehän on ihan hanurista. Ja taas sitten tulee mietittyä että mitähän *piip* nyt taas, miksi mää kirjotan. Miksi mää ees vaivaudun. Harjottele, harjotele ne sanoo. Kirjota, kyllä sen oppii. Sitäkin, SITÄKIN, pitää harjotella! Mää en tykkää harjotella. Mää en jaksa harjotella. Siksi mää en osaa soittaa kitaralla nothing else matterssia muutamaa sointua pitemmälle, enkä osaa pianolla soittaa ku kissanpolkan alun ja ja ja... Ku ei vaan pysty, kykene, jaksa. Hermo menee ku on niin hankalaa. Missä mun keskittyminen, sinni ja SISU. Ja miksi se tarina menee mun päässä niin nätisti, kauniisti ja soljuvasti eteenpäin, mutta paperilla ei sitte, ei vaan...
Ens viikolla on kirjottajapiiri, mää oon moneen kertaan jo kerenny miettiä että ei, en mää voi sinne mennä ja miksi mää sinne menisin? Miksi mää sinne menisin? Toisaalta miksi en menis. Nii.
Miehelle saunassa puhuin tästä, että miksi se paperilla menee tökstöks ku oon miettiny melkeen kaiken valmiiksi ja se menee hyvin eteenpäin, ni se sano, ettei se lukija välttis huomaa jos se tökkii. Ei se välttis muiden silmiin töki ku se on vaan mun päässä erilainen. Kukaan muu ei mun pään sisään nää millanen sen " pitäs olla", vaan ne osaa lukee ja nähä sen eritavalla. Vaan ku mää en hyväksy sitä!! siis sitä etten saa sitä just niin ku mä sen nään..
 Mää haluan sen valmiiksi nipsnaps. suitsait.
Tänää siihen sit alko muodostuu elämää ennen kaikkea sitä mitä nyt tapahtu. Eli Lauran lapsuutta. Sitte joutuu vielä kirjottaa siitäki vanhempia asioita. Sen piti olla melko lyhyt tarina ni ei.
Ja Kaija-täti siinä tarinassa haluaa kans sekottaa pakkaa ja se alakaa tutkimaan että mitä oikeesti tapahtuu..

Yritän nyt päästä siihen moodiin takas, talo on hetken tyhjä ja hiljainen, joten kaikki nyt siitä irti!
hirweeet paineet :D

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taivastelija

-
 Hei. Asiaa avaruudesta ja tähdistä. Aihe on kiinnostellut jonkin aikaa, en oo sitä paljoa lukenu / opiskellu, kuhan vaan olen taivastellut. Ihaillut pimeässä syksyssä ja talvessa tähtitaivasta. Meijän pihalta niitä ihan kivasti näkyy, mökiltä vähän enemmän, mutta lapsuuden mökillä, ihan täystaivas tähtiä ja linnunrata. Viime vuoden puolella eksyin Oulun yliopiston nettisivuille ja sieltä löysin aloittelioille ilmaisen kurssin tähtitieteen saloihin. Olin innoissani! Aivan fiiliksissä ja ilmottauduin siltä istumalta.  Hahaa! Olen kahden lapsen ja koiran pojan äiti, naimisissa JA opisekelen lähihoitajaksi oppisopimuksella. Siihen aattelin sitten ottaa vielä vähän kevyttä harrastetta sivuun. No mitäpä luulette kuinka kävi. Keskenhän se jäi. Kurssi oli aloittelijoille ja mää putosin melko nopeesti kärryiltä, meni yli hilseen ja melko korkeelta. Lukemista oli paljon ja mun lukeminen muutenkin on sellasta luen kolme lausetta, eikä mitään jääny päähän. Myös pikkuinen syyllisyys painoi sitä to
Lue lisää

Kun ajatus katoaa

-
tässä istuessani terassilla kahvikupposen kera, mietin... tosin ehin jo unohtaa sen mitä alunperin mietin. Selasin instaa ja sieltä se joku ajatus tuli, mutta koska kännykässäni oli blogger hukassa... kröhm, kyllä, se oli hukassa. Niin unohtui sitten mietintäni. No mutta hei kyllä se vielä tulee. Mietitään ensin hieman mun nilkkoja. Oltiin eilen mökillä ja asennettiin sinne portti. Soratielle metsän keskelle. Pienen metsää ei ole siinä kohtaa paljoa, mutta sen verran että suojaa tuulelta ja näköjään on sääskien suosiossa... ja siis kerpele! Oon kuullu että Lapissa on PALJON sääskiä, vaan oon aina ajatellu että ehkä on vähän lapinlisää.. no siinä pidellessäni liikkumatta aitaa, pienesti kiljuen, huultani purren, totesin, että kyllä taisivat ihan totta puhua. Mökkimme ei ole lähelläkään Lappia, mutta sääskiä oli PALJON! Ja luultavasti Lapissa on enemmän, pelkäänpä, että siellä on vieläkin enemmän. Tyhmä, ajattelematon kun olin, minulla on polvihousut, caprit mitkälie, joten jalat oli ai
Lue lisää

Musiikin viemää

-
Apulannan biisissä Valot pimeyksien reunoilla sanotaan "Älä usko lauluihin, ne tekee susta haaveilijan..."jne. Niin, olen miettinyt, pohtinut ja jos lauluihin ei ole uskomista niin ei myöskään tähän biisiin. Mutta tottakin. Oon ollu viime viikon aivan musiikin vietävänä, vallassa... Tähän maahan, tähän aikaan ja todellisuuteen on hetkittäin vaikeaa tiputtautua.. Radio Nova on vaihtunut loman jälkeen Citylle ja harmittaa kyllä. Akia ja Minnaa on ikävä, mutta Cityllä on vaan niin paljon parempaa musiikkia!! En kestä. Mielikuvitus laukkaa nykyään enemmän musiikin puolella ku kirjoissa tai tarinoissa.. Tarinoita toki siis tulee, mutta ei mitään kirjotettavaa... Korvamatona on mukavasti sekotettuna ZZ Topin Tush, Def Leppardin Pour some sugar on me ja Mötley cruen Kickstart my heart. Mukava sekametelisoppa❣ 70 ja 80-luvun rokki on vieny nyt ihan mennessään, kun viime viikolla listalta löytyi OneRepublic, 5 seconds of summer, Ed Sheeran... Unohtamatta ollenkaan  Seven devils ..
Lue lisää