runosia

Surun sillalla 

kuljen illalla.

silmät kun suljen

odotan sinua,

matkaa kanssani, 

kulje vierelläni

kunnes saavun luoksesi.

♥

istun keittiön pöydän äärellä

katselen ulos

musiikkia kuunnellen

kevät saapuu hiljalleen

lumi sulaa hidastellen

linnut sirkuttavat 

mutta mieleni on musta

muistelen menneitä

ikävöin, kaipaan

lapsuuden päiviä

huolettomia ja iloisia

♥

Oli pimeä syyssää,

ei ketään näkynyt missään.

Ikävän aavistin,

se sydäntä kiusaa.

Olet mennyt pois,

et palaa enää.

Haluan muistosi säilyttää,

vuosien vieriessä vaikea on muistaa.

Kuvasi sumenee,

ei äänikään sama enää.

Pensaikossa kahisee,

säikähdin tuulta vain.

Siiltä pientä tuhisevaa.

Kevyt kosketus poskella,

heleä naurahdus kaukana.

Osa sinusta minussa on,

sama mieli, kaipuu suunnaton.

Äiti ja tytär.

Niin samanlaiset

Niin erilaiset.

♥

keväällä kerran taas tavataan
kun maailma on avoin
ja kaiken voi taas aloittaa
odottakaa minua
matkaan vielä hetken täällä
sitten olen siellä

♥

Mökkiportailla

Linnun laulu

kärpäsen surina ikkunaa vasten

aamuauringon säde silmillä

vanhan mökin tuoksu.

Lattian narina

oven kitinä

kahvipannu, vesi ja röpöset.

Naps, vanha tunnelma katkeaa sähköhellan ääneen.

Tuoreen kahvin tuoksu sekoittuu vanhan mökin tuoksuun

kahvikupposen kanssa ulkoportaalle istumaan.

Silmät kiinni

aurinko lämmittää poskia

tuuli hivelee hiuksia

pääskysten aamukonsertti

heräävät ampiaiset.

Mökin kesä

aamuhetki mökkiportailla.

♥

Unten maille

Makaan sängyssä

lämpimästi peiton alla

odotan unta.

Hiljaa liu’un muistoihin

hiljaisiin, kylmeneviin mökki-iltoihin

makkaran paistoon nuotiolla vilttiin kääriytyneenä

kuunnellen hiljaisuutta:

tulen rätinää

tuulen huminaa puissa

myöhäisten lintujen hyvän yön toivotuksia

tulta katsellen.

Kipinät kohti taivaita

kohti täyttä tähtitaivasta

kohti linnunrataa

kohti täyttä tyhjyyttä.

Unien, haaveiden

toiveiden maahan.

kohti parempaa huomista.

 ♥

Väsynyt sydän

Yksi menetys liikaa,

vahva ihminen,

suruun väsynyt sydän.

Paljon nähnyt,

iloa, surua.

Sydän ei jaksanut.

Tähdeksi taivaalle,

kauniiksi, kirkkaaksi.

Pääskyksi,

vapaana taivaalle tanssimaan.

Ei surua,

ei menetystä enää.

Vapaus, kauneus,

uusi alku.

Katson pääskysten lentoa,

näytöstä mahtavaa.

Muistan kesät,

muistan paikan,

tuoksun ja lämmön.

Pääskyn mukana vien kiitoksen,

terveiset taivaisiin.

♥

Siinä joitakin runoja, ajatuksia, parin vuoden takaa. Vihkooni olen kirjoitellut enemmänkin. 

Kolme viimeistä, Mökkiportailla, Unten maille ja Väsynyt sydän, on julkaistu runo antologiassa Jenny nimellä. Sitä nimeä suunnittelin käyttäväni jos joskus ikinä mitään julkaisisin, mutta näköjään kävikin näin, että omalla nimellä mennään. 

Ja ajatukset ovat äitini ja mummuni luona näissä.